Mitä voidaan päätellä ensimmäisen kierroksen muista otteluista, koskien uutta kautta. Ainakin sen, että ManU tuskin romahtaa tällä kaudella, vaikka mestaruuden puolustaminen tuskin tulee olemaan helppoa. Manchesterin punaiset ottivat varmoin ottein voiton Swanseasta, joka on voittanut vain kahdesti liigassa sitten liiga cup -voittonsa viime helmikuun lopulla. Swansean joutsenlaulu on tuskin nähty, sillä joukkue on kyennyt pitämään parhaat pelaajansa ja vahvistunut maltillisesti. ManUn ylivoima johtui varmasti siitä, ettei David Moyes aja ratkaisevasti uutta pelisysteemiä sisään kuin Ferguson jätti jälkeensä, ja Danny Welbeckin into pelata johtui varmasti halusta osoittaa uudelle managerille osaamisensa, tehtyään vain yhden maalin liigassa viime kaudella.
Myöskin Manchester City näyttää ajelevan helpoilla tällä kaudella. Vaikkakin kyse oli vasta ensimmäisestä pelistä, oli peli-into aivan toista luokkaa kuin viime kauden loppupuolella. Jesús Navas toi juuri sen mitä oletinkin, aitoa leveyttä kentälle, jolla venytettiin Newcastlen heikkoa puolustusta. Siinä missä Cityn viimekautinen taktiikka käyttäen "käännettyjä"-laitureita tai ei varsinaisia laitureita ollenkaan, tuotti hienoja tuloksia hetkittäin, pystyttiin tätä lopulta puolustamaan ennakoimalla ja antamalla Cityn pelaajien sumputtaa itsensä. Nyt perinteisempi systeemi sekä hyvässä vireessä olleet Agüero ja Dzeko toivat sopivaa vauhtia ja yllätyksellisyyttä, Yaya Touren sekä Ferdaninhon ankkuroidessa keskikenttää. Ei pidä toki aliarvioda sitä, että Newcastle oli vain huono. Mikään ei ole muuttunut sitten viime kauden.
Nousijakolmikko ei toteuttanut perinteistä alkukauden intoa juuri ollenkaan. Chelsea voitti Hullin kotonaan suhteellisen vaivattomasti. Ainoastaan toisella puoliajalla Chelsea otti jalan pois kaasulta ja jäähdytti pelin kävelyksi. Tämän jälkeen tosin kentälle tulleet Tom Huddlestone ja Jake Livermore sai Steve Brucen keskikentän liikkumaan ja syöttelemään tehokaammin ylöspäin. Kysymykseksi jää, että vaikka Hullilla on nyt Huddlestonen muodossa liigan parhaimpia syöttelijöitä, löytyykö hyökkäyspäässä tarpeeksi taitoa lukea näitä palloja ja vielä ratkaista niistä. Palace hävisi Tottenhamille, kuten aiemmassa kirjoituksessani käsittelinkin. Palacella ei ole juurikaan pelaajia, joilla olisi kokemusta liigasta, ja valmentajallakin yksi kausi Blackpoolin kanssa, mikä päättyi putoamiseen.
Cardiff sen sijaan taipui West Hamia vastaan vieraissa, vaikka pitivät palloa enemmän ja syöttöjen onnistumisprosentti oli parempi kuin West Hamilla. Cardiff ei vain ollut tarpeeksi tehokas ja tarkka hyökkäyskolmanneksella. West Ham pitivät nousijat verrattain helposti aisoissa. En näe kuitenkaan tulosta täysin varmana putoamisen merkkinä sillä West Ham tulee olemaan kova tällä kaudella. Big Sam on kokenut valmentaja, jolla on oma pelisysteeminsä ja joukkue joka pelaa sitä. Osittain Carrolin ja Downingin epäonnistuminen Liverpoolissa johtui siitä, että logiikkana oli ostaa liigan paras pääpelaaja sekä liigan paras keskittäjä. Vaikka lähtökohtaisesti tilastollisesti pääpallojen voittaminen ei johda maalintekopaikkoihin, oli ongelma siinä ettei pelaajista ollut hyötyä, koska Liverpool ei ollut valmis muuttamaan pelisysteemiään siten, että joukkue olisi rakennettu Andy Carrolin pään ympärille. West Hamissa on mahdollisuudet tämän systeemiin toimimiseen. Cardiff on kuitenkin tehnyt muutaman mielenkiintoisen hankinnan ja omaa jännittäviä prospektipelaajia kuten Irlantilaiskärki Joe Masonin ja sekä Islantilaisen keskikenttäpelaajan Aron Gunnarssonin. Peter Whittingham ja Craig Bellamy ovat liigatason pelaaja ja Gary Medel tuo varmasti vaadittua voimaa keskikentän pohjalle, kunhan pitää vaan päänsä rauhallisena. Puolustuslinja on kysymysmerkki, vaikka David Marshall oli Championshipin parhaimpia maalivahteja.
Kierroksen paperilla yllättävin tulos oli Aston Villan 3-1 vierasvoitto Arsenalista. Tavallaan jotain tällaista saattoi odottaa, koska Arsenalin siirtojahkailu sekä heikko fysio-osasto, oli johtanut tilanteeseen, missä verrattain tasokkaan ykkösjoukkueen jälkeen penkiltä ratkaisijaksi olisi voitu nostaa ainoastaan puolikuntoinen Santi Cazrola ja Lukas Podolski. Ottelu päättyi lopulta Sagnan ja Gibbsin klenkkailuun vaihtoon sekä Chamberlainin pidempään loukkaantumiseen. En nähnyt itse ottelua kuin osittain, joten en voi kommentoida tuomarityöskentelyä, josta on Arsenal kannattajien keskuudessa noussut poru, mutta joukkue on ampunut itseään jalkaan, jos ottelu päättyy siiihen, että Aaron Ramsey pelaa topparina ja vaihtopenkillä on Emmanuel Frimpong. Aston Villa yskähtelee vielä tämän kauden, mutta vuoden kokeneemmat junnut säilyvät sarjassa ongelmitta. Arsenal sen sijaan joutuu tekemään paniikkihankintoja viimeisen viikon aikana, ja niiden tuloksiin vaikuttaa myös onnistuminen langan onhuella joukkueella Mestareiden liiga -karsinnoissa Fenerbachea vastaan.
Putoamisesta tällä kaudella kisaavat varmasti kaikki nousijajoukkueet, vaikka uskon Cardiffilla olevan marginaaliset mahdollisuudet säilymiseen lähinnä siksi, että jos Stoke ei opi nopeasti Mark Hughesin uutta pelisysteemiä, tulee heille vaikea kausi ja siksi, että Joe Kinnear on käytännössä jo räjäyttänyt koko Newcastlen ja petaa itselleen managerin pestiä, jolla tämä fossiili varmasti pudottaa jo rämpivän Castlen. En yllättyisi mikäli tälläkin kaudella putoamistaistelu olisi tiukka. Viime kaudella Wigan putosi 36 pisteellä ja viiden pisteen päässä tästä luvusta oli vielä neljä joukkuetta. Kauden yllättäjä suuntaan tai toiseen tulee olemaan Paolo di Canion Sunderland. Tuotuaan joukkueellisen pelaajia sisään, on mahdollisuudet joko johonkin suuren, tai sitten eksentrisen managerin todelliseen räjähtämiseen. Jännitystä ainakin nähdään.
No comments:
Post a Comment