Valioliigakausi alkaa lähestymään kiitotietä ja monella joukkueella on ns. make or break -tilanne. Mestaruus on jo suhteellisen varmasti Chelsean taskussa ja Manchester City tuskin putoaa kärkipaikoilta. Vaikka Arsenal tällä hetkellä näyttää voittavan taas joka kautisen kisansa mestareidenliigapaikasta, voi matka olla yllättävän vaikea tänä vuona. Yksikään top 7 -joukkueesta ei pelaa tällä hetkellä erityisen hyvin. 10 ottelukierrosta jäljellä, millä vahvuuksilla top 4:n kukin yrittää ja mitkä heikkoudet voivat estää sen.
Chelsea
Odotukset: Kauden alkuvaiheilla Chelsean kyvyt arvioitiin täysin ylivoimaisiksi. Tämä joukkue haastaisi jopa Arsenalin Voittamattomien saavutukset. Mestaruus oli varattu Chelsealle jo lokakuussa, eikä triplankaan mahdollisuus ollut huono.
Nyt: Chelsean voittamattomuus kesti joulukuun alkuun. Newcastle-tappion jälkeen ilme on muuttunut. Otteet muuttuivat yhtäkkiä väkinäisiksi. Mourinhon mentaalipelit kampanjoista, tuomareista, vastustajista, eli kaikesta muusta kuin hänestä itsestään oli tarkoitettu suojelemaan joukkuetta. Sen sijaan nöyryys olisi saattanut löytää ongelmat, jotka olivat hyvinkin ilmeisiä 5-3 tappiossa Tottenhamille. Mourinhon ratkaisu oli muuttaa takki auki -pelaaminen kyyniseksi sumputtamiseksi. Luovuus tyrehtyi ja lopulta sen mukana meni mestareiden liigankin jatko.
Vahvuudet: Mourinho ja hänen trionsa Matic, Fabregas ja Costa. Jos kaksi edellistä saa intonsa takaisin, ottaisi Chelsea selvästi taas keskikentän haltuun ja voisi palauttaa alkukauden vapaan hyökkäyspelin. Jos joku, niin Mourinholla on kokemus kääntää ympäri tällaiset ongelmat, jos tahtoa on.
Heikkoudet: Mourinho. Hän on näyttänyt paluussaan Englantiin jotenkin traumatisoituneelta. Madridissa hän ei saanut olla Mourinho, koska Realissa ei ole koskaan ketään, joka on suurempaa kuin Real itse. Jos Mourinho ei selviä peloistaan, ja jatkaa negatiivisella asenteellaan ja taktiikoillaan, jää kausi siedettäväksi mutta taas kerran mestarina olisi joukkue, joka ei ollut hyvä. Kilpakumppanit olivat vaan huonompia.
Loppusijoitus: Chelsealla on yksi matsi taskussa. Ainoa vaikea vieraspeli on enää Arsenal. Vaikea uskoa totaalista sulamista, joten selvä mestari lopulta.
Manchester City
Odotukset: Pellegrini ohjasi joukkueensa mestaruuteen lopulta hyvin helpolla viime kaudella. Tällä kertaa ei pitänyt tapahtua samaa jäätymistä kuin Mancinin mestaruuden jälkeisellä kaudella. Puolustuslinjaan ja keskikentälle hankittiin täydennystä. Joukkue laukoi kuitenkin yli sata maalia mestaruuteen, joten tässä suhteessa kisan mestaruudesta piti olla heidän ja Chelsean välillä. Ei kenenkään muun.
Nyt: Cityn pelit lässähtivät heti alkuun. Harvinainen kotitappio Stokelle ja kyvyttömyys voittaa Chelsea tai Arsenal, jätti Cityn heitteille. Tämän jälkeen käyrä parani mutta selvä ongelma on ollut heikoissa peleissä pahimpiaa kilpailijoita vastaan ja se, että City on pystynyt tekemään vain 59 maalia. Nöyryyttävät putoamiset molemmista kansallisista cup-kilpailuista, viiden pisteen kaula Chelseaan ja todennäköinen lähtö mestareiden liigastakin ensi viikolla. Kaava on turhan tuttu.
Vahvuudet: Cityllä on periaatteessa liigan syvin materiaali. Periaatteessa tämä joukkue voi pelata siedettävästi ilman mitään ohajusta. Halutessaan Agüero, Yaya ja Silva voisivat pyörittää ketä tahansa. Lisäksi heillä on ehkä liigan paras rotaatiopelaaja, James Milner. Hän on jokaisen managerin lempilapsi. Tekee täsmälleen sen mitä pitää ja ratkaisee siten otteluita.
Heikkoudet: Pellegrini. Hän peri Mancinilta hyvän joukkueen, mutta epäonnistui sen parantamisessa. Lisäksi hän ei ole mestarivalmentaja. Hän ei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa kurssi pitäisi kääntää ja odotukset ovat vain pokaaleissa. Edellä mainittu pelaajakolmikko on myös niin sielu joukkueelle, että laajasta materiastaan huolimatta, muutkin taantuvat jos heiltä ei peli suju. Varsinkin Yaya Toure on ongelma. Kun hän oli poissa AFCONissa, City voiti vain yhden pelin viidestä. City on kriittisessä vaiheessa sikäli, että se on kärkijoukkueista yksiä vanhimpia ja lähes kaikki viimeaikaiset nuoret pelaajasiirrot ovat olleet epäonnistuneita.
Loppusijoitus: Sijat 2-3 ovat silti todennäköisiä. Jos Agüero löytää loppukaudeksi kuntonsa, voi hänen maalinsa jo yksinään pitää Cityn ensi kauden mestareidenliigassa. Pellegrini todennäköisesti saa lähteä kävelemään kesällä, koska kaudesta jää vain luu käteen.
Arsenal
Odotukset: Arsenal teki toisen kesän putkeen kovan rahan hankinnan. Viime kaudella sisään tuli Mesut Özil, nyt Alexis Sánchez. Hyökkäysosasto kuhisi jo sen verran laatua, että Arsenal tulisi varmasti pelaamaan kovalla tasolla kauden mutta ei olisi vielä valmis mestaruuden tavoitteluun. Varsinkaan, kun Wenger edelleen jätti hankkimatta laadukkaan kakkosen Giroudille, edes siedettävää keskikentän pohjaa ja rotaatiotopparia.
Nyt: Arsenal aloitti kautensa heikoiten miesmuistiin. Peli oli sekavaa ja Sánchez tuntui kantavan jouluun asti joukkuetta omalla suorituksellaan. Özilistä ei kukaan tiennyt mitään, Giroud oli lasaretissa ja Wellbeck lässähti. Arsenal tehokkaasti ampui itseään jalkaan jo heti kauden alkuun liigassa, ja nyt lopulta mestareidenliiga jää todennäköisesti nolon Monaco tappion myötä. FA Cupista Wenger voi vielä hakea toivoa.
Vahvuudet: Wenger on vihdoin osoittanut jotain muutosta mentaliteetissaan. Arsenal opetteli voittamaan rumasti. Joukkue on täynnä nopeita ja taitavia pelaajia, joten miksei kannattaisikin pelata kilpakumppanien suosimaa vastahyökkäyspeliä. Tämä tietoinen aloitteen anto vastustajalle nosti joukkueen takaisin top 4:n. Osittain tämän ideana on paikata hyvän pohjapelaajan puuttumista. Kun joukkue puolustaa kompaktisti ja kurinalaisesti, voidaan vastustaja negatoida ja repiä sitten vauhdissa vastustajan puolustus auki.
Heikkoudet: Fysiot. Arsenalilla on jatkuvasti pitkäaikaisia loukkaantumisia, jotka johtavat pahimmillaan siihen, että Calum Chambers joutuu pelaamaan keskikentän pohjalla. Yllättäen myös syvyys ei jossain määrin ole riittävä, jos Sánchezia on pakko peluuttaa loukkaantumiseen asti. Vaikka taktinen muutos auttoi Arsenalia, oli myös onnea matkassa. Cocquelin on ollut yllättäen pätevä pohjalle, Özil on herännyt ja varsinkin Cazorla on pyörittänyt peliä. Tämän ongelma on siinä, että joukkue voittaa liikaa pelejänsä yksilösuorituksilla. Silloin se kostautuu lopulta, kuten Monaco-pelistä nähtiin.
Loppusijoitus: Sijat 2-3. Arsenalin putoaminen kärinelikosta olisi vuosikymmenten paukku, mutta tuskin tulee tapahtumaan, koska heillä on suhteellisen helppo loppuohjelma ja kilpailijat eivät ole riittävän hyviä.
Manchester United
Odotukset: Falcao, Shaw, Rojo, Herrera, Di Maria ja Blind. Peräsimessä taktinen velho, Louis van Gaal. Tämän piti olla uusi alku ja Unitedin omalle Galacticalle. Mikään muu kuin kärkikahina olisi ollut pettymys.
Nyt: Puoleen väliin kautta ManU näytti jopa regressoituneen David Moyesin ajasta. Loputtomat taktiset kokeilut ja pelaajien peluuttaminen itselle vieraille pelipaikoille, johti heikkoon alkuun. Liigacupista pudottiin ensimmäisellä kierroksella ja FA Cupista viime maanantaina. Yksikään ottelu ei ole näyttänyt siltä, että tässä pelaisi oikea joukkue, joka tietää mitä tekee. Pelit kulkevat maagisuudesta ala-arvoideen pubifutikseen, ikäänkuin alusta olisi FIFA 15 ja ohjaimessa Gary, 35, kiva kaveri naapuripubista. Sen sijaan kukaan ei tunnu ymmärtävän miksi ManU on neljäntenä.
Vahvuudet: Joukkueella ei tunnu olevan mitään erityisiä vahvuuksia kuin materiansa. Jos nämä jotenkin klikkaisivat yllättäen, voisi jälki olla jotain muuta.
Heikkoudet: Manageri, jolla ei ole mitään pelisysteemiä, jolle oman egon suojelu on tärkeämp (Long ball -gate) kuin pelaajansa, joita hän mopottaa surutta. Laitureita laitapakkeina, kärkiä keskikentällä ja jos ei maistu koirankoppiin. Van Gaalin bisnes on ollut vieläkin huonompaa kuin Moyesin ja lisäksi hän on rikkonut jokaisen vähääkin paremman pelaajan. Vaikea uskoa, että edes toinen kausi korjaisi tätäkään farssia.
Loppusijoitus: 6-7. ManUn keskikausi pitää heidät Eurooppaliigapaikoilla, mutta heillä on ehdottomasti vaikein loppuohjelma. Seuraavaksi Spurs ja Liverpool sitten Aston Villa helpottaa kunnes City ja Chelsea.
Liverpool
Odotukset: Mestaruustaistossa mukana oli minimi. Rodgers vei maagisesti Poolin toiseksi edellisellä kaudella iskien toiseksi eniten maaleja liigassa. Suarez lähti mutta rahat käytettiin joukkueen kehittämiseen. Syvyyden piti olla riittävää kisaamaan kaikilla rintamilla.
Nyt: Rodgersin klassiset kommentit siitä ettei tekisi Spurseja Suarez rahoilla muuttuivat kauden alussa älyttömän ironisiksi. Näin hän nimenomaan teki. Lallana oli loukkaantuneena jatkuvasti ja Lovren oli selvästi se väärä toppari, joka haettiin Southamptonista. Emre Canin ja Lazar Markovicin piti olla se seuraava keskikentän tulevaisuus. Lopulta Suarezia ei kyettykään korvaamaan. Sturridge oli ulkona ja hankinnoista Balotelli oli aina riski ja Lambert ei tosiaan mikään ratkaisu. Joulukuun puoliväliin mennessä seitsemän tappiota ja neljä tasapeliä veti joukkueen tavoitteistaan. Säälittävät euroesitykset kruunasivat mahalaskun. FA Cup on vielä auki joukkueelle mutta nelossija on ainoa mikä lämmittää mieltä.
Vahvuudet: Nuori ja lupaava joukkue. Useat alkukauden flopeista on heräillyt ja Rodgers on ollut fiksu vaihtaessaan taktiikkaa 3-4-3:n. Koska puolustus vuotaa, eikä Gerrard pysty dominoimaan enää keskikenttää, oli älykäs veto yksinkertaisesti tukkia keskikenttä. Vielä, kun Can löysi uuden uran topparikolmikosta, oli heillä syvä pelintekijä, joka pystyy vapauttamaan nopeat hyökkääjät. Tässä muodostelmassa joukkue kykenee paineen alla pelaamiseen.
Heikkoudet: Rodgersin naivius. Hänen kolme kauttaan Poolissa on ollut oppia kantapään kautta, jota avusti Sturridgen ja Suarezin maaginen vire. Vaikka nyt hän on tilkinnyt ongelmia joukkueessa uudella muodostelmalla ja pudottanut ikääntyneen Gerrardin, ei ole täysin mahdotonta että seuraavan vastaiskun jälkeen Rodgers pystyisi kääntämään kurssia enää tällä kaudella. Poolin vahvuus on tällä hetkellä systeemi, jos se pettää materian laatu ei ole riittävä paikkaamaan sitä ottelun sisällä. Kuten nähtiin FA Cupissa viime viikonloppuna.
Loppusijoitus: 4-5. Pool pelaa vielä tällä kaudella vaikeat vieraspelit Arsenalia, Chelseata, Stokea ja Swanseata vastaan. vieraissa. Nämä neljä peliä todennäköisesti määrittää lopputuloksen. Nyt he ovat iskuetäisyydellä, jos ja kun ManU kompastuu.
Tottenham Hotspur
Odotukset: Viime kausi meni taas käsikirjoituksen mukaan. Ylös ja alas, maagisia yksilösuorituksia, heikkoa joukkuepeliä, huonoja siirtoja, managerille potkut.. Käteen jäi luu ja epäilys siitä, että eteenpäin otettujen askelien jälkeen nyt oli otettu vähintään yhtä monta taaksepäin. Pochettinon hankinta herätti kuitenkin luottoa siihen, että josko hänen akatemiaidealogiansa toisi yhtenäisyyttä ja halvempaa tietä aurinkoon. Tämä kausi olisi transitio, ei muuta. Pari hyvää cup yritystä ja ehkä Eurooppaan.
Nyt: Spursin alkukausi alkoi huonosti. Fysiikka ei kestänyt pelisysteemiä ja materia oli heikkoa. Yhtäkkiä tapahtui se mitä vähiten odotettiin, Harry Kanen nousu. Hän aloitti ensimmäisen liigapelinsä vasta marraskuussa ja on nyt vain maalin päässä pörssin kärjestä. Samalla joukkueen selkärangaksi on muodostunut omat pojat Mason ja Bentaleb. Lisäksi Chadli kuuluisasta Bale-potin porukasta on ollut hyvässä vireessä ja Eriksen näyttää välillä todelliselta röystöltä. Alkuvuoden voitot Chelseasta ja Arsenalista käänsi kurssin yhtäkkiä taas kohti mitä jos -ajatuksia. Pienen kompastumisen jälkeen Spurs on edelleenkin vain kolmeen pisteen päässä nelossijasta.
Vahvuudet: Fysiikka ja fysiikka. Pochettinon fysiikkatreenit ovat tehneet joukkueesta sekä kovakuntoisimman että vähiten loukkaantuneen joukkueen liigassa. Vaikka laatu ei aina ole korkeinta, pystyvät he vain juoksemaan vastustajan väsyksiin. Toinen vahvuus on joukkueen nuoruus. Ei ole täysin varmaa miten pitkälle Mason, Bentaleb, Kane, Davies, Dier tai Rose voivat mennä mutta tällä hetkellä rajaa ei näytä olevan. Spurs on rikkonut jo muutaman kerran oman ennätyksensä nuorimmasta avauksesta liigassa. Yhtenäisyys ja ilo pelata on palannut White Hart Lanelle.
Heikkoudet: Käytännössä Kane, Eriksen ja Chadli ovat repineet maaleillaan Tottenhamin sinne missä ovat juuri nyt. Tämän jälkeen lista onkin surullista luettavaa. Topparit eivät tee erikoistilanteista maaleja, Townsend ja Lamela eivät erityisiä tehoja esittele. Keskikentältäkään ei juuri tule osumia, vaikka esimerkiksi Masonkin vielä U18-aikanaan hakkasin maali per matsi tahtia ja Bentaleb on väläytellyt kaukolaukauksiaan maajoukkueessa. Materia on valitettavan kapea. Todellisia matsin kääntäjiä ei avauksen jälkeen ole.
Loppusijoitus: 4-5. ManUn vaikean loppuohjelman vuoksi Spurs kisaa lähes ainoastaan Liverpoolin kanssa kärkinelikkoon pääsystä. Heidän etuna on tilastollisesti toiseksi helpoin loppuohjelma koko liigassa. Kovimmat pelit ovat Manchesterin joukkueita vastaan mutta kompastuskiviä tälle joukkueelle on vielä useita.
Southampton
Odotukset: Myytyään puolet avauksestaan kesällä ja päävalmentajan siirryttyä kilpailijan peräsimeen, pahimmat uhkakuvat oli suoraan putoaminen. Vaikka Ronald Koman ei erityisesti ole esittänyt kykyjänsä tällä tasolla, oli nämä paniikkiotsikot täysin naurettavia. Liigassa on kuitenkin sellaisia joukkueita kuin Aston Villa, QPR, Leicester City, Burnley jne.. Southampton tulisi säilymään helposti jälleenrakentaessaan tulevaisuutta varten.
Nyt: Farssin sijaan, Southampton teki hyviä hankintoja ja paikkasi (joillain osastoilla jopa paransi) joukkuettaan. Pitkään näytti siltä, että he aivan tosissaan kisaavat kärkinelikosta, ollessaan Chelsean ohella syyskauden ainoita tasaisia suorittajia. Joulukuussa kunto putosi mutta Koman pystyi senkin kääntämään. Tätä joukkuetta ei helpolla voita, jonka osoittaa liigan paras puolustus, vain 20 päästettyä maalia.
Vahvuudet: Selkeä rakenne seurassa. Southampton yksiä parhaimpia akatemioita ja erikoistunut pelaajien kehittämiseen. Hyvä scouttausverkosto tuo halvalla oikeasti hyviä importtejakin. Koman lisäksi ei sisään tullessaan muuttanut mitään. Southampton jatkoi sillä millä pärjäsi viime kaudellakin, joten mitään transiota ei tarvittu. Joukkue on hyvin systeemiorientoitunut, jossa se pystyy kurinalaisuudella ja hyvällä kuntotasollaan olemaan enemmän kuin osiensa summa.
Heikkoudet: Kapea materia lopulta. Junnuja tuodaan läpi tasaisesti mutta kärkiavauksen jälkeen joukkuetta vaivaa ratkaisijoiden puute. Kauden puoliväliin mennessä näytti siltä, että kauden hankinnat olisivat olleet Graziano Pellè sekä Dusan Tadic. He iskivät lähes samoja tehoja kuin Chelsean Fabregas ja Costa. Joulukuun heikko vaihe jostain syystä rikkoi molempien itseluottamuksen. Tehot ovat hävinneet ja myös mikään joukkuetta tukeva toiminta. Vuoden 2015 kantavin pelaaja on ollut Sadio Mané. Ja hänkin oli lähes kuukauden AFCONissa.
Loppusijoitus: 6-7. Southamptonilla on vielä vaikeat vieraspelit sekä Manchester Cityn että Chelsean vieraana. Lisäksi kotipeli Tottenhamia vastaan. Jos Pelle ja Tadic saavat vireensä takaisin, pystyy Southampton sinnittelemään vielä mukana kahinoissa mutta muuten sijoitus tuskin paranee kuin yhdellä viime kaudesta.
