Manchester City poisti harteiltaan huonon vieraskunnon maineen viimeistään 5-1 voitollaan Tottenhamista viikolla. Mutta kaatui maanantai-iltana Chelseaa vastaan kotonaan. Kyseessä oli kauden ensimmäinen liigapeli, jossa he eivät kyenneet tekemään maaliakaan kotikentällä. Häviäminen Mourinhon Chelsealle ei ole niin draamaattista tässä vaiheessa kautta, mutta menetetyt kolme pistettä mestaruustaistossa voi loppukaudesta merkata paljonkin.
Arsenal jäi viikolla tasapeliin Southamptonin vieraana, mikä tuntui merkitsevän sitä, että Wenger tekee muutaman täsmähankinnan siirtoikkunan loppumetreillä. Joukkueella ei yhtään pelikuntoista ykkösjoukkueen kärkeä Giroudin jälkeen. Kesällä hankittua ranskalaista Yaya Sanogoa ei ole kukaan nähnyt sairastuvan ulkopuolella ja paikalla välillä menestynyt Walcott missaa koko loppukauden. Jäljelle jää Lukas Podolski, jonka pelikunto ja vire on kysymysmerkki. Sen lisäksi Podolski on pärjännyt aina parhaiten laitahyökkääjänä ykköshyökkääjään tukimiehenä. Tästä syystä Joachim Löw peluutti maajoukkueessa kaksikkoa Klose-Podolski. Yksinäiseksi kärkimieheksi hänestä ei ole. Cazorla on noussut alkukauden apaattisuudestaan ratkaisijaksi, ja näyttää useammin paljon paremmalta kuin Özil. Esimerkkinä syöttö, jonka hän antoi Oxlade-Chamberlanelle ARsenalin 1-0 osumaan Crystal Palacea vastaan sunnuntaina.
Mourinhon Chelsea ei ole ollut yhtä dynaaminen ja kokonaisvaltainen kuin ennen. Topparipelaamisessa on kysymysmerkkejä kuten myös keskikentän keskustassa. Gary Cahill taikka David Luiz eivät ole osoittaneet olevansa Terryn mantelinperijöitä. Keskikentän keskustasta on nyt lähtenyt Essien eikä Mikelkään näytä varmoilta otteissaan. Lampardilla taas ikä alkaa painamaan. Maticin hankinta oli tärkeä, mutta on samalla huonoa bisnestä. Joukkueen kärjet eivät edelleenkään tee maaleja mestaruuteen vaatimalla vauhdilla (kolme pelaajaa tehnyt 25% joukkueen maaleista).
Kolmen kimppaa pitävien ristiinpelaamiset viikon sisällä jättivät taulukon kutakuinkin ennalleen. Arsenal johtaa sarjaa kahdella pisteellä. Chelsea ja City pitävät tasapisteissä kisaa yllä. Yksikään näistä joukkueista ei vahvistunut heikoimmilla osa-alueillaan tammikuussa, joten on odotettavissa todella tiukka taistelu, joka voi helposti ratketa maaliskuun loppuun mennessä. Kaikki nimittäin ovat mukana cup-kilpailuissa ja mestareiden liigan pudotuspeleissä sekä pelaavat liigassa keskinäisiä taikka vaikeita otteluita.
Nelossijan palkinto
Tottenham näytti Sherwoodin liigastartin jälkeen siltä, että kykenee tosissaan taistelemaan nelossijasta, koska Liverpool kompasteli joulukuun vaikeissa otteluissa kärkijoukkueita vastaan. Everton oli menettänyt hieman virettään, Newcastle pudonnut hyvistä otteistaan huolimatta vauhdista ja United tuntui olevan selvästi ulkona kisasta. Sherwood kuitenkin lähti takki auki City-peliin ja tulos oli sen mukainen. Tasapeli Hullin kanssa oli myös pettymys. Sherwood totesi Hull-pisteestä, että tämä piste voi olla tärkeä kauden loppuessa. Itse sanon, että ne menetetyt kaksi pistettä voi olla ne tärkeät. Kysykää vaikka AVB:ltä, joka jäi kahden pisteen päähän nelossijasta viime kaudella.
Olin suhteellisen yllättynyt Liverpoolin 4-0 murskauksesta Evertonia vastaan. Se tarkoitti käytännössä sitä, että Pool vahvistaa ottettaan nelossijasta ja pudotti samalla Evertonin ja Tottenhamin neloskahinoista. Kuitenkin 1-1 tasapeli viikonloppuna West Bromwichia vastaan tarkoittaa sitä, etä Everton on perässä kaksi pistettä ja Tottenham kolme. Tilannetta ei helpota se, että Liverpool kohtaa seuraavaksi Arsenalin kotonaan. Tämä on tässä vaiheessa pakkovoitto kummallekin joukkueelle, mikäli haluaa pitää asemistaan kiinni. Sen sijaan Tottenham ja Everton käyvät kovan ottelun White Hart Lanella. Molemmille myös pakkovoitto, mikäli haluavat olla kiinni Liverpoolin kannoissa.
Manchester United ja David Moyes alkaa olemaan jo surkuhupaisa esitys. Suurin osa joukkueen pisteistä on tullut pohjakymmeniköstä, eikä joukkueella tunnu olevan kiinnostusta tai kykyä nousta enää tappioasemista pelastamaan pisteitä. Voitettuaan Cardiffin hyvillä esityksillä, pelaajat uskoivat vielä mahdollisuuksiinsa kisata mestareiden liigasta. Kuitenkin vieras tappio Stokelle (mitä ei ole valioliigassa koskaan tapahtunut) pudotti joukkueen taas seitsemän pisteen päähän nelossijasta. Juan Mata oli hieno hankinta, mutta ei tosiaankaan ratkaise mitään niitä pelillisiä ongelmia, joita joukkueella on. Pelaajamateriaalia on täysin turha kuitenkaan syyttää loputtomasti. Ferguson sai tällä keskinkertaisella ja ikääntyvällä nipulla aikaiseksi mestaruuden viime kaudella. Moyes taas on muuttanut sen Evertoniksi, jolla ei ole juurikaan pitkäkestoista pelivirettä, saati mahdollisuuksia voittaa kovimpia kilpailijoitaan.
Putoajat
Kauden alkumetreillä näytti siltä, että Sunderland ja Palace ovat varmoja putoajia ja, että Stoke tekee seuraan heille lopulta. Nyt kuitenkin kaikki edellämainitut ovat nostaneet itsensä ulos pohjakolmikosta. Täytyy tosin muistaa, että koko alakymmenikkö mahduut kuuden pisteen sisään, joten tämän kauden kamppailusta tulee ehkä tiukin miesmuistiin. Tarkoittaen sitä, että jokainen keskinäinen ottelu näiden joukkueiden välillä voi olla ratkaisevassa asemassa kauden päättyessä. Tällä hetkellä suosikkeja ovat apaatisten geriatrikkojen Fulham sekä Vincent Tanin täysin vitsiksi muuntama Cardiff City. Palace teki hyviä hankintoja saadessaan sisään Tom Incen sekä entisen Cardiff-sankarin Joe Ledleyn. Cardiff pakkasi joukkueensa lähinnä norjalaisilla importeilla, joista on vaikea sanoa mitään, vaikkakin sen sijaan Wilfried Zaha, Fabio ja Kenwyne Jones saattavat ollakin ratkaisevia.
Kolmannesta putoajan paikasta kisaa omasta mielestäni vielä epävireinen WBA, epä-Allardycemainen West Ham, joka toisessa ottelussa turpaa ottava Norwich ja hyytynyt Hull. Tosin tässä vaiheessa en uskaltaisi vinkata ketään mainituista putoajaksi. Kaikki kolme paikkaa ovat vapaana ottajille.
No comments:
Post a Comment