Reilut kaksi viikkoa sitten Tottenham poistui kotistadioniltaan taskussaan voitto Arsenlista. Ottelu oli osoitus Mauricio Pochettinon fyysiikkatreeneistä ja menttaliteetin muutoksesta. Vain muutamia päiviä myöhemmin joukkue joutui rotatoimattomana vireessä ollutta Liverpoolia vastaan. Vajaa kaksi vuotta aiemmin AVB:n Tottenham oli ollut täsmälleen samassa tilassa. Nousujohteinen vire ja voitto Arsenalista, joka kohti seuraavassa ottelussa hölmöilyyn kaatuneeseen vierastappioon Anfieldilla. Tämä varmasti oli niin kannattajien kuin pelaajienkin muistoissa. Ryan Masonin ja Nabil Bentalebin rauhallisuus, voimakkuus ja pirteys oli hävinnyt muutamassa päivässä. Väsymys painoi ja turhan usein yksinkertaiset syötöt lähes paineettomassakin tilassa menivät suoraan Liverpoolin pelaajien jalkaan. Spurs kampesi itsensä peliin kaksi kertaa mutta nukahtelun seurauksena Mario Balotelli pääsi laittamaan täysin vapaasti muutamasta metristä pallon Hugo Lloriksen taakse.
Jos Liverpool pelistä jotain hyvää pystyy sanomaan, Spurs teki kerrankin maaleja. Kahden vuoden takaisen peliä seuranneissa kolmessa kohtaamisen maaliero oli 12-0 Liverpoolille. Tällä kertaa heikosta ja hermostuneesta esityksestä huolimatta, ei voinut ainakaan kritisoida yrittämistä. Sen sijaan viime sunnuntaisessa West Ham tasurissa oli aineksia jo huoleen. Danny Rose ei tunnu kykenevän olemaan hyvä sekä alas että ylöspäin. Liverpool-pelin kaikki kolme maalia voi laittaa hänen piikkiinsä, kuten myös Mamadou Sakhon 2-0 osuman viime pelissä (siitäkin huolimatta, että Enner Valencian osallisuus tilanteessa olisi pitänyt johtaa paitsioliputukseen). Rose on pelannut suhteellisen tasaisella tasolla koko kauden ja tuonut jopa hyviä otteita hetkittäin hyökkäyspeliin, mutta helisevällä Spurs-puolustuksella ei ole varaa tämän kaltaisiin pelaajiin. Liian usein vastustajan nopeissa hyökkäyksissä Rose jää jälkeen. Hänen laidaltaan tuntuu tulevan keskimäärin enemmän vaarallisia keskityksiä kuin Kyle Walkkerin puolelta ja hänen erityinen helmasyntinsä on joutua hyökkäävän pelaajan väärälle puolelle. Heitän täysin stetsonista tilaston mutta jokainen rankkari ja vapaapotku, joka häntä vastaan on vihelletty on tullut nimenomaan tilanteessa, jossa hyökkääjä on askeleen kaksi edellä ja Rose taklaa häntä laidan puolelta, eikä suinkaan maalin puolelta, jossa hänen ehdottomasti pitäisi olla.
Tällä viikolla Spurs pelaa vaikean Liiga Cup-finaalin Chelseata vastaan mutta myös vaikean Eurooppaliigapelin Fiorentinan vieraana. Viime torstaina Spurs näytti hetken aikaan hoitavan kotiottelun niin kuten pitikin. Roberto Soldado tykitti hienolla puolivolleyllä joukkueensa 1-0 johtoon. Paine oli hyvää ja Andros Townsend juoksi Violan Manuel Pasqualin hajalle. Paulinho jopa näytti hyvältä mutta katosi kuitenkin kuvasta jo ennen puoliaikaa Violan ottaessa ottelua haltuun.
Kaksi huomiota yhdistää sekä Viola että West Ham pelejä. Molemmissa vastustaja teki maalin typerän Tottenham virheen vuoksi. Edellisessä Soldado taklasi takaapäin Violahyökkääjää boksin laidalla, josta seuranneesta vapaapotkusta vähän onnekkaastikin syntyi tasoitus. West Ham pelissä onnettoman ottelun pelannut Moussa Dembélé yritti pelata itsensä ulos puolustuksesta ainoastaa juoksemalla kohti omaa päätyviivaa menettäen pallon. Muutama liike ja West Ham johti 1-0. Poikkeuksellisesti näiden hölmöilyjen jälkeen Spurs ei saanutkaan päätä pystyyn samalla tavalla kuin aiemmissa peleissä. Usko tai jalat olivat väsyneitä. Ehkä pelko oli siitä, että tässä vaiheessa ei energia riitä enää vaikeisiin voittoihin kuten aiemmin. Toisekseen sekä Violamanageri Vincenzo Montella että West Hamin Big Sam onnistui taktikoimaan Pochettinoa vastaan suhteellisen hyvin. Montella tajusi puoliaikaan mennessä ettei hänen laiska 3-4-3 tulisi toimimaan nopeita Spurslaitureita vastaan, joten vaihto neljän puolustukseen nollasi täysin tilan Townsendin juoksuille, jonka seurauksena häne menetti ainoan ominaisuutensa, nopeutensa. West Ham pelissä Pochettino aloitti molemmilla laidoilla käännetyillä laitureilla sekä Dembéléllä kymppipaikalla. Tämä johti siihen, että laidat kaventuivat sisään aina hyökkäyksissä, jolloin West Hamin mainio toppari Winston Reid tai keskikentän ankkuri Alex Song ottivat tilan kiinni ja vapauttivat pitkällä pallolla hyökkäyskolmikkonsa, jota tuki vielä keskikentältä mainiosti pelannut Cheikhou Kouyaté. Tällöin lähes väistämättä puolustuslinja joutui epäedulliseen juoksukilpailuun ja West Ham pyrki vielä edelleen pelaamaan Spursin laitapakkien taakse.
Pochettinolle voi antaa hieman anteeksi Violaa vastaan pelailun, koska Montella on.. no Montella. Mutta sen verran hyvin pitäisi kyetä tuntemaan oma joukkue sekä West Ham, että tämä olisi pitänyt ennustaa. Tosin jos Bentaleb olisi saanut alkuminuuteilla vetonsa ylänurkkaan tai Harry Kane ei olisi osunut tolppaan, voisi tämä keskustelu olla hyvinkin erillainen. Joka tapauksessa. Kanen alla pelannutta kolmikkoa yhdisti se, että he tekevät suhteellisen usein heikkoja ratkaisuja hyökkäyskolmikolla. Dembélén pallonhallintapeli on vahvempaa silloin, kun on tilaa mihin juosta mutta kymppipaikalla pitäisi kyetä tekemään jo peliä edistäviä ratkaisuja, joita tapahtuu liian harvoin. Townsendin tapa kynäillä laidalla ja pyrkiä lopulta leikkaamaan sisään laukoakseen tai heittääkseen takatolpalle keskityksen, on liian arvattavaa ja toteutus vielä keskinkertaista. Erik Lamelan yritystä ei voi oikein haukkua mutta hän ei taas näytä kykenevän pitämään palloa tarpeeksi kauan saadakseen muut mukaan peliin. Otteet ovat parantuneet mutta keskiarvollisesti hänelle tulee pallonmenetys viisi kertaa ottelussa johtuen joko huonosta kosketuksesta tai vastustajan riistosta. Lisäksi nämä huonot kosketukset, jotka eivät johda pallonmenetykseen johtavat yleensä tilanteen kuivumiseen, koska ylimääräiset haltuunotot yleensä ajavat pelaajan väärälle sektorille tai hidastavat hyökkäystä liikaa. Toisaalta ainoastaan vain Christian Eriksen pelaa per 90 minuuttia enemmän laukaukseen johtaneita syöttöjä kuin Lamela. Syötöissäkin hän on jaetulla ykkössijalla Nacer Chadlin kanssa.
Olettaisin, että torstain peliin lähdetään edelleen heikennetyllä joukkueella. Ben Davies aloittaa vasemmalla ja Federico Fazio asettuu Jan Vertonghenin pariksi. Mason tarvitsee lepoa, joten Benjamin Stambouli voisi ottaa paikan Bentalebin viereltä, joka antaisi jälkimmäiselle enemmän tilaa nostaa peliänsä ylemmäksi. Townsend ja Lamela jatkanee laidoilla. Soldado kärjessä ja hänen allaan joko Paulinho tai Dembélé. Chadli, Eriksen ja Kane tulevat sitten tarvittaessa vaihdosta ratkomaan peliä. Vastaavasti tämä kolmikko olisi avauksessa sunnuntaina Lamelan ottaessa oikean laidan tontin. Rose todennäköisesti palaa vasemmaksi pakiksi ja Dier asettuu keskustaan. Mason oli hyvässä vireessä uudenvuoden päivänä, joten toivotaan, että jaksaminen löytyy taas. Chelsea on Nemanja Matićia lukuunottamatta ilman poissaolijoita ja vielä hyvin levännyt. Tämä viikko tulee pitkälti määrittelemään Tottenhamin koko loppukauden ilmettä ja toiveita.
No comments:
Post a Comment