Tottenhamin vuoristorata jatkuu

Seura, joka on kohdannut useita aamunkoittoja viimeisen kuuden vuoden aikana, sai jälleen opetuksen entiseltä kilpakumppaniltaan, joka on nyt jo vuosia edellä. Manchester City ja Tottenham kisasivat samasta nelossijasta, jonka romahtanut Liverpool jätti jälkeensä. Kerran Spurs voitti kisan ja pääsi pelaamaan mestareiden liigaa. Sen jälkeen kehitys on tyssännyt. Redknapin jälkeen ruoria käänteli ensin AVB, jonka taktinen jäykkyys ei soveltunut olemassaolevalle materialle. Sherwood kävi kokeilemassa menoa ilman minkäänlaista pelisuunnitelmaa. Pochettino on paluu AVB:n muottiin. Nuori, nousussa oleva, modernia prässipeliä suosiva ulkomaalainen. Mikäli Pochettinonkin kohdalla Levy vetää katapultista, voi Spurs unohtaa top neljä haaveensa toistaiseksi.

Yllättävää kyllä verrattuna viime kauden kohtaamisiin, tämä City peli olisi ollut voitettavissa. Agueron 2-1 rankkariosumaan mennessä Spurs oli luonut nopeilla hyökkäyksillä neljä maalintekopaikkaa, yhden maalin ja avain ottelun alkumetreillä yhden nopean liikkeen päätteeksi reserveistä vaikuttavan nousun tehnyt Ryan Mason oli yksi vastaan yksi tilanteessa maalivahdin kanssa. Hart torjui kuitenkin hyvin ja ottelu olisi voinut olla hyvinkin erillainen, jos Mason olisi avannut valioliigamaalitilnsä. Hetkeä myöhemmin Aguero näytti miksi hän on Suarezin lähdön jälkeen liigan ehkä paras hyökkääjä. Aguero loi kuin tyhjästä maalin ohjatessaan pallon tarkalla vedolla läpi rankkarialueen ruuhkan. Kyseinen maali ei vaihteeksi raivostuttanut ollenkaan. Se oli puhdasta millin tarkkaa laatua, jolle ei kukaan voi mitään. Spurs iski hyvin peliin kiinni lähes välittömästi. Ryan Mason taklasi Cityn puolustusalueella aikailevan Fernandolta pallon, josta Soldado laittoi hyvän diagonaalipallon boksiin Eriksenille lauottavaksi. Kuitenkin hieman pehmeä rankkari iski pahasti Tottenhamin selkärankaan. Ottelu näytti kuitenkin menevän tauolle 2-1 tilanteessa, Spursin saadessa muutaman hyvän kaukolaukauksen aikaiseksi. Masonin, Eriksenin ja Soldadon positiivinen liike näytti avaavan peliä Spursille halutessaan.

Toinen puolisko oli sitten menoa. Spurs pärjäsi alkuun siedettävästi omalla pelillään. Luoden muutaman hyvän laukaisupaikan. Soldadolle tarjottiin tilaisuus käyttää erikoistaitoaan, rankkarin vetoa. Tämäkin tuomio oli kyseenalainen, sillä Demichelsin rike näytti taphtuvan boksin ulkopuolella. Soldado kuitenkin poikkeuksellisesti ampui huonon rankkarin. Alas ja vain hieman sivuun. Hartin tarvitsi ainoastaan aavistaa kumpaan suuntaan mies laukoi ja kaatua pallon eteen. Akrobatiaa tai refleksejä se ei vaatinut. Soldadon pelivireen heikkous näkyy ilmeisesti miehen liikkeissä niin hyvin, että häntä on helppo ennustaa. Tämän jälkeen City sai selvän rankkari Fazion vetäessä Agueron kumoon rankkarialueella. Sen sijaan punainen kortti oli suhteellisen raju veto, sillä tilanteen kokonaisuuden kannalta oli hieman kyseenalaista olisiko Aguero päässyt matalaan keskityspalloon edes. Toisin sanoen, kyseessä oli rike, mutta ei välttämättä selvä maalintekotilanne. Muutenkin rankkari ja punainen on turhan raju tuomio lähes aina, niin sanottu double penalty. Oli selvää, että Tottenhamin peli oli siinä.

Spursin ongelmana on jatkuvasti puolustuksen organisoinnin ongelmat. Väitetään, että ongelma on toppareiden hitaus ja laitapakkien sijoittumisongelmat. Silti jotain AVB onnistui tekemään oikein viime kauden alussa, jossa ensimmäisestä 11 pelistä Spurs piti nollat seitsemässä, hävisi kahdesti 1-0 ja kerran 3-0. Kunnes tuli City ja iski kuusi malia, yhtä monta kuin Spurs oli siihen mennessä päästänyt. Spursilla oli toki ongelmia voittaa pelejä ilman 1-0 rankkariosumia samaan aikaan, mutta se ei voi olla koko totuus. Ei AVB parkkeerannu bussia, pelit olivat Tottenhamin hallintaa. Höykkäys oli tylppää mutta korkea puolustuslinja kesti. Mutta sen City pelin jälkeen ei moista linjakontrollia enää ole ollut. Kaboul juoksentelee ympäriinsä yrittäen ratkaista jokaisen ongelman. Tässä tuleekin mielestäni se merkittävä huomio. Ei Kaboulin tarvitse olla nopea, hänen täytyy olla oikeassa paikassa, ja koska organisaatio pettää joko keskialueella tai laitatonteilla, yrittää hän turhaan ratkaista kaikkea. Esimerkiksi Arsenal pelissä Kaboul suoritti kahdeksan pallopurkua, kolme syötönkatkoa ja kolme laukauksen blokkausta omalla rankkarialueellaan. Tämänkin ottelun ainoa takaisku maali tuli tilanteessa, jossa niin moni asia petti, ettei Kaboulkaan voinut asialle enää mitään.

Pochetinon systeemi toimii pitkälti siten, että Koko hyökkäysnelikko sekä mahdollisesti alempi pelintekijä prässää pallonmenetyksen jälkeen sen verran agressiivisesti, että joko voittavat pallon (kuten maalit Arsenal ja City pelissä tulivat) taikka hidastavat siten vastustajan hyökkäystä. Toisessa aallossa keskikentän pohjan, laitapkkien tai toppareiden tulisi joko katkoa vastustajan pystysyöttö tai vähintäänkin estää syötön saanutta pelaajaa kääntymään ja pääsemään vauhtiin. Tämä oli toistuvasti ongelmana. Tottenhamin prässi ei toimi tarpeeksi tehokkaasti tai ei ole rytmitetty oikein. Lisäksi laitapakit ovat toistuvasti sijoittunut väärin pallonmenetyksen kanssa, jolloin Dier ja Rose joutuvat yleensä juoksemaan 30 metrin takaa-ajoasemassa takaisin kohti omaa maaliaan. Lisäksi Capouen pohjapelaaminen ailahtelee. Hän ei ole Schneiderlin eikä Stambouli ole vielä väläyttänyt sitä mitä pitäisi olla tarjolla. Liian usein siis kun yläkerran prässi pettää vastustaja saa yhdellä syötöllä ja hyökkääjän liikkeellä pallon pelattua Spursin keskikentän ja puolustuksen väliin täysin paineettomaan tilaan. Mikäli topparilinja seisoo vahvana tällaisessa tilanteessa pallo kyetään usein pelaamaan laitaan, koska laitapakit ovat kateissa.

Chadli, Eriksen ja Lamela tekevät tällä hetkellä älyttömästi töitä mutta keskushyökkääjän tontilla ei oikein ole ketään, joka pystyisi olemaan joka osa-alueella vahvoilla (pallon hallinta, syöttäminen, tilantekojuoksut, maalinteko ja menetyksen jälkein prässi). Soldado oli huomattavasti tehokkaampi kokonaispelissä kuin Adebayor tällä kaudella, mutta kokonaisuus jäi laimeaksi. Harry Kane ei ehkä pärjää yksinäisenä kärkenä mutta olisi työmoraalinsa takia varmasti paras vaihtoehto tällä hetkellä. Mitä tulee puolustuksen organisointiin sekä keskikentän pohjaan. Joko ongelmat poistuvat kovalla treenillä tai sitten seinä tulee vastaan taidoissa. Spurs on saattanut sittenkin ostaa keskinkertaisuutta, eikä Pochettino voi sitä ongelmaa poistaa. Sen sijaan Levyn pitäisi edelleen antaa aikaa ja resursseja kestävälle kehitykselle.